Yllättävä käänne (ainakin melkein)

Tänään oli Laikan ekat rokotukset.

Laiskuuttani pääsin soittamaan rokotusaikoja vasta tänään, koska en ole juuri koskaan kello kahdeksan ja yhdeksän välillä hereillä. Sainkin rokotusajat jo heti tänään, joten rokottautuminen odotti jo parin tunnin päästä.

Ja koska olen tosi unelias ja laiska ihminen, tottakai menin nukkumaan siksi pariksi tunniksi ja melkein myöhästyin ajalta. Onneksi paikalla oli kahdesta eläinlääkäristä se mukavampi, joten myöhästyminen ei olisi juuri haitannut. Hän olisi ymmärtänyt.

Itse rokotustoimenpide meni hyvin. Laika antoi tehdä kaikki hienosti (paitsi hampaiden katsomisen, se ei tykkää siitä lainkaan), ripauksella kärsimättömyydellä. Se ei ollut mikään uusi juttu.
Pentu punnittiin myös ja... Tulos yllätti. Aamupaino oli 10kg. Luulin jo hetken aikaa, että Laika olisi ollut yksi isoimmista pennuista, mutta toisin oli. En sitten tiedä mikä vaaka näyttää oikein, jos mikään. Yllätyin painosta kuitenkin suuresti, Laika ei kuitenkaan liian laiha ole. Kuvassa kuitenkin näyttää vähän siltä, koska ei saanut aamulla ruokaa ennen rokotusta. Eläinlääkärikään ei painosta moittinut.

Päädyttiin kasvattajan ja Laikan sisaren omistajan kanssa siihen tulokseen, että Laika kasvaa hieman hitaammin painoa ja on kuivahko. Sitä se kyllä on, varsinkin viimeinen viikko on jäänyt vähemmälle ulkoilulle sateen vuoksi. Kumpikaan koirista ei sateesta tykkää.

Sitten päästään asiasta toiseen, nimittäin Sakken ekoihin juoksuihin.
Juoksut alkoivat 16. päivä, jolloin kämppikseni huomasi lattialla veriläikkiä. Ei siinä mitään, juoksupökät jalkaan ja menoksi. Sitten kun viikko oli kulunut, alkoi ongelmia ilmetä: Sakkea sattui pissatessa. Tottakai siinä vaiheessa tuli mieleen kaikki maailman märkäkohdut sun muut mieleen. Eläinlääkärissä todettiin koiralla vain olevan niin kovat juoksut, että sen takia se sattuu. Siispä Sakke sai 10 päivän antibioottikuurin sekä kolmen päivän kipulääkityksen. Jatkoin kuitenkin lääkitystä tänään puolikkaalla päiväannoksella, sillä pissaaminen alkoi taas sattua.

Juhannus meni meidän osalta muuten hienosti. Nukuimme koirien kanssa patjoilla lattioilla ystävämme kanssa. Yllä olevan kuvan sain ystävästä ja Laikasta, Laika tykkää tosi paljon "kummitädistään" vaikka se ei sitä näytäkään.
Perjantaina olimme Selkämeren kansallispuistossa Porin tienoilla, koska Yyterin koirarannalle emme voineet Sakken juoksujen vuoksi mennä. Vastaan tuli puistossa muitakin koiria ja ohitukset meni molempien osalta hyvin. Lauantai ja sunnuntai meni sitten vaan laiskotteluksi molempien osalta

Mites teidän Juhannus meni?

Get a husky they said, it'll be fun they said

Otsikko kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Tiesimme molemmat huskyn tullessa taloon, että kaikenlaisia metkuja tulisi käymään. Silti hermot ovat olleet kireällä muutamien päivien ajan. Tämän viikon alku on kyllä kruunannut kaiken!

Harjoittelimme Laikan kanssa yksin oloa niin, että Sakke oli samassa huoneessa. Eroahdistusta Laikalla meitä kohtaan ei vaikuta olevan, mutta Sakkea kohtaan on. Joten jätimme molemmat kauppareissun ajaksi yhteen huoneeseen, jotta välttyisimme suuremmalta huushollaukselta. Me jopa siirsimme ja poistimme tavaroita huoneesta.

Noh, noin 30 minuuttia meillä meni ja kun tulimme kotiin, oli yllättävän hiljaista. Avasimme huoneen oven ja tulihan sieltä ihana vastaanotto. Menimme huoneeseen ja näimme pienen huushollauksen ja... Kissanruokapussin revittynä ja sisältö syötynä. Ainakin kilon verran kissanruokaa oli mennyt parempiin suihin, ja sen huomasi Laikasta parin tunnin päästä.

Pienestä, solakasta pennusta tuli hetkessä ylipainoisen näköinen. Laikan liikkeestä ja yleisestä voinnista kyllä huomasi, ettei olo ollut kovin hyvä. Pentu ei enää samana päivänä kyllä juuri lainkaan liikkunut eikä suostunut syömäänkään, ja vielä ennen nukkumaan menoa oksensi kämmenellisen sulamatonta kissanruokaa.

Samana päivänä illalla päätimme ottaa koirat reissulle mukaan ja jättää ne autoon noin tunnin ajaksi, Sakke oli siihen jo oppinut ja osasi olla nätisti autossa. Selvennykseksi sanon vielä, että silloin oli jo pimeää ja oli satanut koko päivän, joten lämpöhalvaus oli epätodennäköinen. Kun tulimme autoon takaisin, normaaliin tapaan Laika oli etupenkillä MUTTA kaikki tavarat syötynä. Talouspaperirulla, CD'n kotelot, kuitit, kaikki. Hermoromahdus oli melkein tulla kun nähtiin penkillä 50 euron kuulokkeet revittynä. Eikä takuu edes niitä korvaa. Siinä vaiheessa ei tiennyt olisiko itkenyt vai nauraa, joten tuli tehtyä vähän molempia.

Ja sitten jotain positiivista. Laika on oppinut hyvin joitakin peruskäskyjä. Husky kun hän on, niin sitä on vaikea opettaa. Eihän niillä ole mielyttämisenhalua juuri lainkaan. Irti ja Ei -käskyt Laika on aina osannut, en tiedä onko se vain äänensävy joka siihen on vaikuttanut.

Kasvukin on ollut tasaista. Vielä muutaman viikon ajan joka perjantai punnitsen Laikan ja otan siitä kasvukuvan. Viime perjantaina painoa oli 9,3 kiloa! Paljon enemmän kuin Sakke oli saman ikäisenä, voi olla että Laika kasvaa nopeammin tai sitten siitä tulee isompi, onhan siinä alaskanmalamuuttiakin, vaikka vain hyvin pieni prosentti.

Kuvissa Laika on kahdeksan viikkoinen ja 11 viikkoinen. Korkeutta Laikalle on tullut jonkinverran lisää ja väritys on tummentunut. Laikasta tulee todennäköisesti saman värinen kuin isästään, eli sudenvärinen.

Haiseva Laika kuitenkin on. Piereskelee minkä kerkeää ja välillä saa pitää nenästä kiinni sen löyhkän vuoksi! Toivon ettei kukaan muu koskaan tule haistamaan sitä. Hyi!

Ensi viikolla on Laikan ensimmäiset rokotuksetkin. Sen jälkeen uskaltaa jo lähteä keskustaan Laikan kanssa kävelemään, ja tutustumaan itselle tuntemattomien koirien kanssa ja lähtemään vieraaseen kaupunkiin. Olen itse sen verran varovainen, että haluan olla varma ettei pentu sairastu. Parempi niin kuin katua.